Lihasta, kasvattamisesta ja kotimaisesta

Kuvan lehmä ei liity tekstiin. Hyrsylänmutkassa seisoo

Liha, lihatuotteet kumpi parempi? Kotimainen vai ulkomailta, pitkän matkan takaa, kotimaahan kuljetettu. Toinen työllistää heti alkutuotannosta asti ihmisiä maatalouden parissa runsaasti. Ulkomailta kuljetettu liha tuotetaan jossain jopa hieman kyseenalaisesti, tuotto maksimoiden. Lisäksi lihan ja siitä saatavien lihatuotteiden jäljitettävyys on periaatteessa mahdotonta. Suomessa on pääsääntöisesti tuottajat ja lihan jatkojalostukseen paneutuvat yritykset nykypäivänä avoimesti mukana, että kunnollisen lihan alkuperä ja jäljitettävyys on mahdollista. Että sellaista!

Sain taannoin olla HKScanin mukana muutamilla alkutuottajien tiloilla, vierailemassa. Ensin lihakarja. Aluksi kiitos tästä mahdollisuudesta. Paljon puhutaan, aika ajoin maatalouden tukirahoista, maatalous tukiaisista. EU:n "asiantuntevat" ministerit ja virkamiehet tekevät päätöksiä - en vain käsitä aina, millä kriteereillä. Kaikesta huolimatta, ei tule leipä helpolla ja ilmaiseksi niille, maaseudun yrittäjille, ketkä esimerkiksi lihakarjaa ja siipikarjaa tuottaa ja kasvattaa suomalaisten ruokatarpeisiin.

Kävimme yhtenä päivänä Saukkolassa, Millolan tilalla. Pariskunta kasvattaa upeata pihvilihaa, Hereford-rodusta. Hereford-karja on maailmalla yksi suosituimmista lihatuotantoroduista ja Suomessa runsaslukuisin lihakarjarotu. Millolan tilalla on historiaa kotimaisessa maataloustuotannossa jo vuodesta 1890. Hereford-karjan lisäksi on maanviljelystä ohraa ja kauraa, sekä rehumaissia eläimille. Omaan käyttöön ja muistaakseni myös ulos myyntiin. Lisäksi joutuu myös kaiken muun viljelystoiminnan ja Rotukarjan Pihvilihan kasvattamisen ohella "harrastamaan myös koneurakointipalveluja. Nyt ei jälleen puhuta aivan pienestä tilasta, mikäli se mitataan pinta-alan mukaan. Metsää noin 75 hehtaaria ja viljeltyä peltoa noin 100 hehtaaria. Tilan omistajat ovat myös huolehtineet osaltaan luonnosta muutenkin. Viereinen Savijärvi ja rantaniityt on julistettu luonnonsuojelualueeksi, omistajien toivomuksesta ja aloitteesta.

Hereford-karjaa pihatossa. Millolan tila.

Lihakarjaa kasvaa ja laiduntaa 60 emolehmää ja 30 on puhdasrotuisia nupoja, Herford-lehmiä. Nupo tarkoittaa sarvetonta nautaa. Se on siis luonnollinen nupo, jalostettu ajanmyötä sarvettomaksi. Kesäaikaan karja laiduntaa rantaniityillä, aivan vapaasti oman Herefordimaisen ajattelutavan ja fiiliksen mukaan. Hereford on karjalaji, mikä ei vierasta hieman kylmempääkään säätä, näin ollen ne saavat olla ulkona ympäri vuoden. Heillä on tuulisuojaa ja pihatto, missä voivat viettää leppoisaa elämää, ennen kuin ovat lihaisassa ruokapöydässä. Talviaikaan ruokinta tapahtuu pyöröpaalien avulla. Karja saa juoda puhdasta vettä, mikä tulee luonnonlähteestä. Sonnivasikat menee naapuritilalle syksyllä vieroituksen jälkeen noin puolenvuoden ikäisenä jatkokasvatukseen. Vasikat painavat tässä vaiheessa n. 250 – 350 kiloa. Ja se valmis iso siitossonni tai täysikasvuinen sonni painaakin jo pienen-keskikokoisen henkilöauton verran. Se on iso!

Olen oikeasti jälleen vakuuttuneempi kotimaisen lihan tärkeydestä ja laadusta. Se työllistää paljon ja laatu on oikealla tasolla. Elintarvikevalvonta ja eläinten hyvinvointi sekä eettiset periaatteet ovat kohdillaan. Ja ison ruokakonsernin asiantuntemus ja korkeat laatukriteerit tuovat puhtaampaa ja ei yllätyksiä tuovaa lihaa kotimaiseen ruokavalikoimaan. Nyt edelleen puhun puhtaista lihatuotteista, aidosta lihasta. Ja ne arjen raatajat jotka jaksavat mielestäni jopa tyyliin elämäntapa, huolehtia 24/7/365 että eläimet voivat hyvin, ovat terveitä ja lihan laatu on oikea. He tuottavat ja tekevät paljon Suomalaisen lihan eteen. Se on kovaa työtä ja myös vaatii ympärivuorokautisen läsnäolon. Kannattaa lihatiskillä kysellä hieman sitä alkuperää ja saatat jopa huomata eron.

Kiitos Millolan Ranch!

Olen aiemminkin kirjoitellut Hereford-karjasta.

HKScan - Sata lihaisaa vuotta

Päivään mahtui paljon muutakin. Lihasta tuli taas enemmän omaan vartaloon – kiitos Saluuna ja loistavat liha-alan ammattilaiset. Opin paistamaan toivottavasti vieläkin parempaa lihaa.

HK-kokki Tero Honkaniemi muuten oikeasti tietää lihasta ja lihan valmistamisesta paljon.

HK on tehnyt kaikkien saataville hienon brändin. HK:n lihakoulu.

Jokainen osaa valmistaa lihatuotteet ja lihat varmasti kun käy katsomassa sivuilta vinkkejä. Sivusto uudistuu ja päivittyy jatkuvasti ja löytyy vinkkejä lihan oikeanlaiseen käsittelyyn erittäin selkeästi kerrottuna. Sisältää myös runsaasti eri reseptejä liharuokiin. Palaan varmasti asiaan.